Treenaaminen kannattaa

Aurinkoisena lauantaiaamuna lähdettiin (minä, Elina, Kevin ja Anssi) katsastamaan jo kuivaksi havaittua Näätäkiveä. Iloiseksi yllätykseksi Anton oli jo lämmittelemässä kivellä ja Pekka liittyi myös hetken päästä seuraan. Pädejä oli just sopivasti (6 kpl) useamman reitin kiipeämiseen kerralla.

                                          A perfect day... for climbing!

Kuten aina ollessa nättinä päivänä pihalla isommalla porukalla, meni alku lätisemiseen ja hyvien juttujen kertomiseen. Muiden kiivetessä Robin Hoodia ja Rioa, kiipesin molemmat pienen lämppäämisen jälkeen. On se Robin Hood vaan hieno reitti! Kokeilin myös sitä originaalia 7a-istumalähtöä, mutta ei innostanut tehdä kunnon yrkkiä siihen.

                                                 Robin Hood (6c)

Sitten itse asiaan: oltiin Pekan kanssa käyty edellisvuonna hyppimässä Kaukon Jyrkin(?) dynoreitillä nimeltään San Miguel (7b). Reittihän lähtee Rion kanssa samoista lähtöotteista (sidepull ja lista), josta dynotaan kanttiin ja mantteloidaan ylös. Viime vuonna oltiin lähinnä dynottu monena kertana reitillä ja läpsitty kiteistä & terävää kanttia, kunnes iho ei enää kestänyt tehdä yrkkiä.

Tällä kertaa pääsin jo ekalla dynolla aika hyvin otteelle. Oli aivan yhtä terävä kuin mitä viime vuonna. No, työstettiin Pekan kanssa vuorotellen yrkkiä. Mietin että naamaa vaan lähemmäs kiveä ja kunnon yrkkää peliin. Ja sitten pääsinkin hetkeks kiinni kanttiin, mutta ladonovi-efekti heitti miehen samantien irti. Ja kunnon viilto vasemman käden peukaloon. Eikun pummaamaan Anssilta teippiä ja uutta yrkkää: täähän vois jopa mennä tänään! Seuraavaan yrkkään naamaa vielä lähemmäs seinää dynotessa ja käsi läpsähti otteelle. Äkkiä toinen käsi kanttiin, mantteli, äijä ylös ja eka 7b plakkariin! En kyllä missään tapauksessa ollu odottanu mitään tällasta, idea oli jos tän olis joskus kesän loppupuolella saanu menemään...

Viime kerran Rosvopäällikkö-yrkkien jälkeen piti käydä katsomassa 27cragsista kuvia ja etsimässä oikeaoppinen suoritustapa = sen pienen krimppilistan kautta taiteilu suoraan ylös. Nyt tuntui olevan hyvä kiipeilypäivä, joten eikun sitä yrittämään. Kokeilin eka "uudet" muuvit kuntoon. Ekalla kunnon yrkällä roiskasin vähän ohi cruxin sloupperista. Tokalla kerralla käsi jäikin otteelle kiinni ja eikun mies ylös. Nyt ei kukaan enää voi tulla urputtamaan mitään oikeaoppisesta kiipeämisestä. 7a+ plakkariin ja loppuajaksi spottailemaan toisia.

Kävin vielä kuolaamassa Syyshämärää ja katsastamassa sen viereisen areten, joka oli vähän sammaloitunu. Sammaleet pois harjalla kriittisistä kohdista, että kuivuu ajan kanssa. Syyshämärä vois olla tämän kesän projekti, näyttää ainakin tosi hienolta reitiltä mitä nyt on videota nähny. Noh, ei mopolla mahdottomiin. Ehkä ajan kanssa.

+ riittävästi pädejä
+ hyvä porukka
+ onnistunut projektien kiipeäminen
+ sai huomata että treenaaminen on tuottanut hedelmää
- ei kuvia dynoilusta